Kyllä, patentin voi peruuttaa tai se voidaan mitätöidä eri vaiheissa. Patenttihakemuksen voi peruuttaa hakija itse hakuprosessin aikana. Myönnetty patentti voidaan puolestaan mitätöidä virallisella väitemenettelyllä tai mitätöintikanteella, jos se ei täytä patentoitavuuden kriteerejä kuten uutuutta tai keksinnöllisyyttä. Patentin peruuttamisen tai mitätöinnin mahdollisuus on tärkeä osa immateriaalioikeusjärjestelmän tasapainoa, joka suojaa todellisia innovaatioita ja estää perusteettomien monopolien syntymisen.
Voiko patentin peruuttaa? – Yleiskatsaus patenttien peruuttamiseen
Patentin peruuttaminen tai mitätöinti on olennainen osa patenttijärjestelmän toimintaa. Patentin elinkaari alkaa hakemuksen jättämisestä, etenee tutkimusvaiheeseen ja päättyy joko patentin myöntämiseen tai hylkäämiseen. Hakuprosessin aikana hakija voi vapaasti peruuttaa hakemuksensa milloin tahansa, jolloin keksintö ei tule julkiseksi, ellei hakemusta ole jo julkaistu. Mikäli hakemuksen sisältö halutaan säilyttää salaisena on peruutus tehtävä ennen kuin 18 kk tulee täyteen patenttihakemuksen jättämisestä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että julkistusta koskevat toiminnot virastoissa aloitetaan jo ennen 18 kk määräpäivää, jolloin peruutusta ei kannata jättää viimeisen päivän varaan.
Myönnetyn patentin kohdalla puhutaan mitätöinnistä, ei peruuttamisesta. Patentti voidaan mitätöidä, jos se ei täytä patentoitavuuden edellytyksiä – esimerkiksi jos keksintö ei ollut uusi tai se oli ilmeinen alan ammattilaiselle.
Milloin ja millä perusteilla patentti voidaan peruuttaa?
Patentin peruuttaminen tai mitätöinti perustuu aina tarkasti määriteltyihin juridisiin ja teknisiin perusteisiin. Hakuprosessin aikana hakija voi peruuttaa hakemuksen vapaasti ilman erityisiä perusteita – esimerkiksi jos uusi tutkimustieto osoittaa keksinnön markkinapotentiaalin odotettua heikommaksi tai jos keksinnön käytännön toteutus on kehittynyt suuntaan, jota ei ole kuvattu patenttihakemuksessa.
Myönnetyn patentin mitätöinti vaatii vahvempia perusteita:
- Uutuuden puute – keksintö oli jo tunnettu ennen patenttihakemuksen tekemistä
- Keksinnöllisyyden puute – ratkaisu oli ilmeinen alan ammattilaiselle
- Teollisen käyttökelpoisuuden puute
- Keksinnön riittämätön kuvaus hakemuksessa – alan keskiverto ammattimies ei pysty toteuttamaan
- Laajentuminen alkuperäisen hakemuksen ulkopuolelle
- Keksintö ei ole patentoitavissa (esim. tietyt liiketoimintamenetelmät tai luonnon löydöt)
Yleisimmät mitätöintiperusteet liittyvät uutuuden ja keksinnöllisyyden puutteeseen, kun väitemenettelyssä tai oikeudenkäynnissä esitetään aiemmin huomioimatta jäänyttä tekniikan tasoa.
Miten patentin peruuttamisprosessi toimii käytännössä?
Patentin peruuttamisen tai mitätöinnin prosessi riippuu siitä, missä vaiheessa se tapahtuu. Hakuprosessin aikana patenttihakemuksen peruuttaminen on yksinkertaista: hakija toimittaa kirjallisen ilmoituksen patenttiviranomaiselle, eikä siitä aiheudu erillisiä kustannuksia. Maksetut hakemusmaksut eivät kuitenkaan palaudu.
Myönnetyn patentin mitätöinti on monimutkaisempi prosessi:
- Väitemenettely: Kuka tahansa voi tehdä väitteen 9 kuukauden sisällä patentin myöntämisestä
- Mitätöintikanne: Nostettavissa markkinaoikeudessa milloin tahansa patentin voimassaoloaikana
Suomessa prosessi alkaa tavallisesti väitemenettelyllä Patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH) tai kansainvälisten patenttien kohdalla Euroopan patenttivirastossa (EPO). Väitemenettelyn kustannukset ovat tyypillisesti 5 000–20 000 euroa ja kesto 1–3 vuotta. Markkinaoikeudessa käsiteltävä mitätöintikanne vie yleensä 1–2 vuotta ja kustannukset voivat nousta huomattavasti korkeammiksi.
Miten hyödyntää peruuttamista IPR-strategiassa?
Mikäli syystä tai toisesta patenttihakemuksessa kuvatun keksinnön kaupallistaminen tai tekninen toteutus ei etene toivotulla tavalla etuoikeusvuoden aikana, on ongelmallista jatkaa keksinnön suojausta etuoikeuden turvin ulkomaisilla jatkohakemuksilla. Riskinä on, että jatkohakemukset eivät kohdistu lopulliseen toteutukseen tai että markkinat eivät tule ottamaan tuotetta vastaan niin hyvin kuin toivotaan. Tällöin, mikäli keksintöä ei itse olla vielä julkistettu hakemusprosessin aikana markkinoinnissa, voidaan patenttihakemuksen peruutusta käyttää keinona hankkia lisäaikaa. Käytännössä olemassa oleva patenttihakemus peruutetaan ja etuoikeusvuoden päättymisen jälkeen sama asiasisältö tai uudella tiedolla täydennetty asiasisältö jätetään uudelleen virastoon uutena patenttihakemuksena. Käytännössä prosessi käynnistyy alusta ja aiemman hakemuksen yhteydessä maksettu virastomaksu menetetään, mutta toisaalta saadaan uudet 12kk aikaa viedä keksintöä ja sen kaupallistamista eteenpäin ennen päätöstä ulkomaisista jatkohakemuksista. Riskinä tässä ratkaisussa on kuitenkin se, että aiemman patenttihakemuksen sisäänjättöpäivämäärä menetetään ja tämän jälkeen tulleet mahdolliset uudet patenttihakemukset voivat tuhota uudelleen virastoon jätetyn patenttihakemuksen keksinnön patentoitavuuden kokonaan tai jopa estää oman liiketoiminnan.
Yrityksen immateriaalioikeuksien suojaaminen vaatii asiantuntemusta ja strategista näkemystä. Me Patenttitoimisto Kespatissa autamme yrityksiä rakentamaan kestäviä IPR-strategioita, jotka huomioivat myös riskit kuten patenttien mahdollisen mitätöinnin. Asiantuntijamme tuntevat patenttijärjestelmän koukerot ja auttavat sinua varmistamaan, että yrityksesi innovaatiot ovat tehokkaasti suojattuja. Tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä keskustellaksesi yrityksesi IPR-tarpeista.