Keksinnön suojaaminen on tärkeä askel innovaatioiden turvaamisessa ja kaupallistamisessa. Suojaaminen voi tapahtua useilla eri tavoilla, kuten patentoinnin kautta tai hyödyntämällä muita teollisoikeudellisia suojamuotoja. Tässä artikkelissa käsittelemme, miten voit suojata keksintösi tehokkaasti ja mitä vaihtoehtoja on tarjolla.
Miten hakea patenttia?
Patentti on yksi tehokkaimmista tavoista suojata keksintö, joka on tekninen ratkaisu. Patentti antaa keksijälle oikeuden estää muita hyödyntämästä patentin suojapiirissä määritettyä keksintöä tietyin ehdoin, enintään 20 vuoden ajan. Patenttia haetaan jättämällä patenttihakemus, joka sisältää keksinnön yksityiskohtaisen kuvauksen, patenttivaatimukset ja usein myös keksinnön toteutusta esittäviä kuvia.
Patenttihakemuksen jättäminen käynnistää prosessin, jossa viranomainen tutkii keksinnön uutuuden, keksinnöllisyyden ja teollisen käyttökelpoisuuden. Suomessa patenttihakemuksen voi jättää Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) -virastoon, ja hakuprosessiin voi tutustua PRH:n tarjoamassa ohjeistuksessa, kuten artikkelissa “Patentointi Suomessa: askel askeleelta opas”.
On tärkeää huomata, että patentti on maantieteellisesti rajattu. Ensimmäisen hakemuksen jättämisestä käynnistyy etuoikeusvuosi, jonka ajan keksintö on suojattu maailmanlaajuisesti. Lopullista kansainvälistä suojaa varten on tehtävä ennen etuoikeusvuoden päättymistä erillisiä kansallisia hakemuksia tai hyödynnettävä kansainvälisiä järjestelmiä, kuten PCT (Patent Cooperation Treaty), joka tarjoaa yhtenäistetyimmän tavan hakea suojaa useissa maissa samanaikaisesti.
Keksinnön suojaaminen ilman patenttia
Kaikkia keksintöjä ei tarvitse tai kannata suojata patentilla. Joissakin tapauksissa keksinnön salassapito voi olla tehokkaampi strategia. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä, jos keksintö on vaikeasti kopioitavissa tai havaittavissa lopputuotteesta tai jos patentointi olisi liian kallista tai aikaa vievää. Esimerkiksi jonkin aineen kemiallinen koostumus voi olla haastava selvittää.
Toinen vaihtoehto on hyödyllisyysmalli, joka on patentin kaltainen suojamuoto tekniselle ratkaisulle, mutta se on yleensä nopeampi ja edullisempi prosessi. Hyödyllisyysmalli sopii erityisesti keksinnöille, jotka eroavat vain hieman aikaisemmin tunnetusta tekniikasta, mutta joilla on kuitenkin merkittävää teollista käyttöä. Hyödyllisyysmallista puhutaan usein niin sanottuna pikku-patenttina. Hyödyllisyysmalli eroaa patentista pienemmän keksinnöllisyysvaatimuksen lisäksi myös maksimi suoja-ajan osalta (HM 10v vs patentti 20v) sekä prosessin osalta. Hyödyllisyysmallin rekisteröintiprosessissa tutkitaan ainoastaan muodolliset seikat, ja hyödyllisyysmallin uutuus ja keksinnöllisyys jäävät ilman tutkimusta.
Ulkonäkönsä osalta aiemmista tuotteista poikkeavat, käytössä käyttäjille näkyvissä olevat tuotteet voivat olla kustannustehokkaasti suojattavissa ulkonäön osalta mallihakemuksella.
Tekijänoikeus voi myös tarjota suojaa, erityisesti ohjelmistojen ja kirjallisten teosten osalta, mutta se ei suojaa teknisiä ratkaisuja samalla tavalla kuin patentti.
Tutustu lisää patenttiin ja hyödyllisyysmalliin!
Patenttioikeudet Suomessa
Suomessa patenttioikeudet myöntää Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Patentti antaa haltijalleen oikeuden estää muita käyttämästä keksintöä ammattimaisesti ja kaupallisesti. Tämä oikeus on voimassa 20 vuotta, edellyttäen, että vuosimaksut maksetaan ajallaan.
Patenttihakemuksen jättäminen Suomessa on ensimmäinen askel, mutta on tärkeää harkita myös kansainvälistä suojaa, jos keksintöä aiotaan hyödyntää ulkomailla. PRH tarjoaa kattavat ohjeet ja palvelut hakemuksen tekemiseen ja käsittelyyn Suomessa.
Suomessa on myös mahdollista hakea hyödyllisyysmallia, joka tarjoaa suojan enintään 10 vuodeksi ja on usein nopeampi ja edullisempi prosessi kuin patentointi.
Kansainvälinen suojaaminen
Kansainvälinen suojaaminen on tärkeää, jos keksintöä aiotaan hyödyntää useissa maissa. Yksi tapa on hakea kansainvälistä patenttia PCT-järjestelmän tai Euroopan laajuista suojaa Eurooppa-patentin kautta, jotka molemmat hakemukset helpottavat keksinnön suojausta laaja-alaisesti. Kansainvälinen patenttihakemus PCT-järjestelmän kautta on välivaihe ennen kansallisia patenttihakemuksia, eikä johda lopulliseen suojapiiriin ilman kansallisia jatkohakemuksia. Kansainvälisen patenttihakemuksen merkittävimmät edut ovat keskitetty prosessi sekä mahdollisuus siirtää kuluja ja päätöstä suojattavista maista 1,5 vuotta eteenpäin. PCT-järjestelmän kautta suojaaminen on kokonaisuutena vajaa 5000 € kalliimpaa kuin suorat kansalliset jatkot.
On tärkeää suunnitella kansainvälinen suojausstrategia huolellisesti, jotta se vastaa yrityksen liiketoimintatavoitteita ja budjettia. Erilaiset kansainväliset järjestelmät voivat auttaa optimoimaan kustannuksia ja vähentämään monivaiheisten hakemusprosessien tarvetta.
Patentoinnin kustannukset
Patentoinnin kustannukset voivat vaihdella merkittävästi riippuen keksinnön monimutkaisuudesta, suojattavien alueiden määrästä ja käytettävistä asiantuntijapalveluista. Kustannuksiin sisältyvät usein hakemusmaksut, vuosimaksut ja mahdolliset asiantuntijapalkkiot. Etuoikeusvuoden aikana kustannukset ovat yleensä 6000 – 9000 € + alv, kansainvälisen patenttihakemusvaiheen kustannukset 1,5 vuoden aikana 10 000 – 12 000 € + alv ja kansalliset vaiheet maakohtaisista valinnoista riippuen joitain kymmeniä tuhansia euroja. Näin ollen suojauksen kustannukset kumuloituvat prosessin lopussa merkittävästi alkua voimakkaammin, ja tärkeää, että etuoikeusvuosi ja kansainvälisen patenttihakemuksen vaihe käytetään tehokkaasti keksinnön kaupallistamiseen ja parhaassa tapauksessa jo tuotteen tai palvelun myyntiin, jolla saadaan tasapainotettua patentoinnin kuluja.
On tärkeää budjetoida patentointikustannukset huolellisesti ja harkita, mitkä markkinat ovat tärkeimpiä keksinnön kaupallistamisen kannalta. Hyvä IPR-strategia voi auttaa optimoimaan kustannukset ja varmistamaan, että keksintö saa parhaan mahdollisen suojan.
Ota meihin yhteyttä Kespatilla, jos tarvitset apua IPR-strategian tai keksinnön suojaamisessa.