19.10.2025:
Patentin suoja-aika tarkoittaa aikajaksoa, jonka aikana patentti on voimassa ja patentinhaltijalla on yksinoikeus keksinnön hyödyntämiseen. Suomessa ja useimmissa maissa patentin perussuoja-aika on 20 vuotta hakemuspäivästä lukien. Tämän ajan kuluessa patentinhaltija voi estää muita valmistamasta, myymästä tai käyttämästä patentoitua keksintöä ilman lupaa. Suoja-ajan ylläpitäminen edellyttää vuosimaksujen maksamista, ja tietyillä aloilla, kuten lääketeollisuudessa, on mahdollista saada lisäsuojaa erityistapauksissa. Patentin suoja-aika on laissa määritelty ajanjakso, jonka aikana patentinhaltijalla on laillinen monopoliasema keksintönsä hyödyntämiseen. Suomessa, kuten muissakin Euroopan maissa, patentin perussuoja-aika on 20 vuotta hakemuspäivästä laskettuna. Suoja-aika on kompromissi keksijän ja yhteiskunnan etujen välillä. Keksijälle se antaa mahdollisuuden saada taloudellista hyötyä innovaatiostaan ja kattaa […] Read more
16.10.2025:
Suomen työsuhdekeksintölain mukaan työsuhteessa tehdyn keksinnön omistusoikeus jakautuu työnantajan ja työntekijän välillä riippuen keksinnön syntytavasta ja yhteydestä työtehtäviin. Lähtökohtaisesti keksinnön tehnyt työntekijä on keksijä ja omistaa oikeudet siihen, mutta työnantajalla on tietyissä tilanteissa oikeus ottaa keksintö haltuunsa joko kokonaan tai osittain. Työnantajalla on vahvempi oikeus keksintöön, jos se syntyy osana työntekijän työtehtäviä tai tutkimustoimintaa, ja työntekijällä on oikeus saada kohtuullinen korvaus oikeuksien siirtymisestä. Työsuhdekeksinnöt ovat Suomessa säännelty erityisellä työsuhdekeksintölailla (656/1967), joka määrittelee tarkasti oikeuksien jakautumisen työsuhteessa syntyneiden keksintöjen osalta. Työsuhdekeksinnöksi määritellään keksintö, jonka työntekijä on tehnyt työsuhteessa ja joka on patentoitavissa tai hyödyllisyysmallilla suojattavissa. Lain perusperiaate on, että keksinnön tehnyt […] Read more
14.10.2025:
Patentoimatta jättäminen voi kostautua yritykselle monin tavoin aiheuttaen merkittäviä taloudellisia ja strategisia haittoja. Kun innovaatio jätetään suojaamatta, kilpailijat voivat vapaasti kopioida teknologian, hyödyntää sitä omassa liiketoiminnassaan ja jopa patentoida sen itse. Tämä voi johtaa markkinaosuuksien menetykseen, heikentyneeseen neuvotteluasemaan ja vaikeuksiin houkutella sijoittajia. Suomalaisten kasvuyritysten kannattaa harkita patentoinnin hyötyjä osana laajempaa IPR-strategiaa erityisesti kansainvälistymissuunnitelmien yhteydessä. Patentoimatta jättäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yritys ei hae oikeudellista suojaa kehittämälleen tekniselle innovaatiolle. Vuonna 2025 tämä kysymys on erityisen ajankohtainen suomalaisille kasvuhakuisille yrityksille, joiden liiketoiminta nojaa yhä vahvemmin teknologisiin innovaatioihin ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Patentti antaa keksijälle yksinoikeuden innovaation kaupalliseen hyödyntämiseen tietyllä maantieteellisellä alueella, tyypillisesti 20 […] Read more
08.10.2025:
EUIPO:lla on ollut usean vuoden ajan tarjolla pienille ja keskisuurille yrityksille eli pk-yrityksille suunnattu rahoitus SME Fund. Se mahdollistaa yrityksien saada taloudellista tukea aineettoman omaisuutensa ... Read more
01.10.2025:
Patentoinnin sudenkuopat maksavat startup-yrityksille tuhansia euroja ja pahimmillaan koko keksinnön suojauksen. Julkaisu ennen patenttihakemusta, väärä ajankohta, DIY-hakemus ja teknisen toteutuksen salaaminen ovat klassisia virheitä. Tässä artikkelissa käydään läpi viisi yleisintä patentoinnin virhettä käytännön esimerkkien kautta ja kerrotaan, miten vältät ne omassa IPR-suojauksen rakentamisessa. Opi, miksi patenttiasiamiehen konsultointi ennen julkistamista on kriittistä ja miten etuoikeusvuosi kannattaa hyödyntää viisaasti. Read more
01.10.2025:
EU-tavaramerkin rekisteröinti ennen kansainvälistä markkinointia suojaa brändisi vilpillisiltä toimijoilta, jotka voivat rekisteröidä nimesi omiin nimiinsä. Suomalainen toiminimi ei tarjoa suojaa EU-maissa, mikä voi johtaa kalliisiin oikeudellisiin riitoihin ja markkinoinnin pysähtymiseen. EU-tavaramerkki maksaa noin 2000 € ja kattaa 27 maata – kustannustehokas vakuutus, joka lisää yrityksesi arvoa konkreettisena omaisuuseränä ja vahvistaa sijoittajaluottamusta. Read more
01.10.2025:
IPR-strategia ei ole pelkkä lakitekninen pakko vaan kilpailuedun rakentaja kasvuhakuiselle pk-yritykselle. Valittavana on kolme päästrategiaa: passiivinen "ummista ja unohda", aktiivinen minimistrategia sekä aktiivinen suojausstrategia. Oikea valinta riippuu kasvutavoitteistasi, resursseista ja sijoittajaodotuksista. Kattava suojausstrategia minimoi loukkausriskin, luo toimintavapautta ja nostaa yrityksen arvoa, mutta vaatii investointeja. Aktiivinen minimistrategia tasapainottaa kustannuksia ja riskienhallintaa, kun taas passiivinen lähestymistapa sopii harvoin kasvuyritykselle. Tutustu strategioiden eroihin ja löydä ratkaisu, joka tekee immateriaalioikeuksista todellisen voimavaran. Read more
18.09.2025:
Patenttimaailmassa ajoituksella on merkitystä. Patenttihakemuksen nopea jättäminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä keksinnön suojaamisessa. Tämä perustuu ensimmäisen hakijan periaatteeseen, joka on käytössä lähes kaikissa maailman patenttijärjestelmissä, ... Read more
26.08.2025:
Vanhentunut patentti ei lähtökohtaisesti enää rajoita liiketoimintaa suoraan, sillä patenttioikeudet lakkaavat voimassaolon päättyessä. Tämä tarkoittaa, että patentin suojaama teknologia siirtyy vapaaseen käyttöön. Kuitenkin vanhentuneiden patenttien hyödyntämiseen liittyy monimutkaisia tekijöitä: patenttiperheiden muut jäsenet voivat olla voimassa eri maissa, teknologiaan voi kohdistua muita aktiivisia patentteja tai jatkohakemuksia, ja alalla saattaa olla uusia patentteja, jotka rajoittavat vanhan teknologian käyttöä uudella tavalla. Huolellinen selvitystyö on aina tarpeen. Vanhentuneen patentin vaikutus liiketoimintaan tarkoittaa sitä juridista ja kaupallista tilannetta, joka syntyy, kun patentti ei ole enää voimassa. Patentti vanhenee tyypillisesti, kun sen maksimaalinen voimassaoloaika päättyy (Suomessa ja useimmissa maissa 20 vuotta hakemispäivästä) tai kun vuosimaksuja ei […] Read more
23.08.2025:
Kyllä, Suomen patenttilainsäädännön mukaan yksityishenkilö voi hakea patenttia ilman yritystä. Keksijällä on aina lähtökohtaisesti oikeus hakea suojaa keksinnölleen riippumatta siitä, onko hänellä yritystä vai ei. Patenttilainsäädäntö takaa, että keksijä saa yksinoikeuden keksintönsä ammattimaiseen hyödyntämiseen. Patentointi yksityishenkilönä on täysin mahdollista ja monissa tapauksissa järkevä ensimmäinen askel keksinnön suojaamisessa ja kaupallistamisessa. Suomen patenttilainsäädäntö tunnustaa yksityishenkilön oikeuden hakea patenttia ilman yritystä. Patenttilaissa määritellään, että keksijällä on ensisijainen oikeus hakea patenttia keksinnölleen, ja tämä oikeus on riippumaton siitä, toimiiko keksijä yrityksen kautta vai ei. Keksinnön omistusoikeus syntyy automaattisesti keksijälle itselleen. Tämä tarkoittaa, että kun keksit jotain uutta, sinulla on lähtökohtaisesti oikeus hakea sille patenttia […] Read more
