Blogi

01.10.2025:

Eri IPR-strategiat – mikä sopii parhaiten sinulle?

IPR-strategia ei ole pelkkä lakitekninen pakko vaan kilpailuedun rakentaja kasvuhakuiselle pk-yritykselle. Valittavana on kolme päästrategiaa: passiivinen "ummista ja unohda", aktiivinen minimistrategia sekä aktiivinen suojausstrategia. Oikea valinta riippuu kasvutavoitteistasi, resursseista ja sijoittajaodotuksista. Kattava suojausstrategia minimoi loukkausriskin, luo toimintavapautta ja nostaa yrityksen arvoa, mutta vaatii investointeja. Aktiivinen minimistrategia tasapainottaa kustannuksia ja riskienhallintaa, kun taas passiivinen lähestymistapa sopii harvoin kasvuyritykselle. Tutustu strategioiden eroihin ja löydä ratkaisu, joka tekee immateriaalioikeuksista todellisen voimavaran. Read more

26.08.2025:

Voiko vanhentunut patentti vielä estää toimintaa?

Vanhentunut patentti ei lähtökohtaisesti enää rajoita liiketoimintaa suoraan, sillä patenttioikeudet lakkaavat voimassaolon päättyessä. Tämä tarkoittaa, että patentin suojaama teknologia siirtyy vapaaseen käyttöön. Kuitenkin vanhentuneiden patenttien hyödyntämiseen liittyy monimutkaisia tekijöitä: patenttiperheiden muut jäsenet voivat olla voimassa eri maissa, teknologiaan voi kohdistua muita aktiivisia patentteja tai jatkohakemuksia, ja alalla saattaa olla uusia patentteja, jotka rajoittavat vanhan teknologian käyttöä uudella tavalla. Huolellinen selvitystyö on aina tarpeen. Vanhentuneen patentin vaikutus liiketoimintaan tarkoittaa sitä juridista ja kaupallista tilannetta, joka syntyy, kun patentti ei ole enää voimassa. Patentti vanhenee tyypillisesti, kun sen maksimaalinen voimassaoloaika päättyy (Suomessa ja useimmissa maissa 20 vuotta hakemispäivästä) tai kun vuosimaksuja ei […] Read more

23.08.2025:

Voinko hakea patenttia ilman yritystä?

Kyllä, Suomen patenttilainsäädännön mukaan yksityishenkilö voi hakea patenttia ilman yritystä. Keksijällä on aina lähtökohtaisesti oikeus hakea suojaa keksinnölleen riippumatta siitä, onko hänellä yritystä vai ei. Patenttilainsäädäntö takaa, että keksijä saa yksinoikeuden keksintönsä ammattimaiseen hyödyntämiseen. Patentointi yksityishenkilönä on täysin mahdollista ja monissa tapauksissa järkevä ensimmäinen askel keksinnön suojaamisessa ja kaupallistamisessa. Suomen patenttilainsäädäntö tunnustaa yksityishenkilön oikeuden hakea patenttia ilman yritystä. Patenttilaissa määritellään, että keksijällä on ensisijainen oikeus hakea patenttia keksinnölleen, ja tämä oikeus on riippumaton siitä, toimiiko keksijä yrityksen kautta vai ei. Keksinnön omistusoikeus syntyy automaattisesti keksijälle itselleen. Tämä tarkoittaa, että kun keksit jotain uutta, sinulla on lähtökohtaisesti oikeus hakea sille patenttia […] Read more

19.08.2025:

Mitä tapahtuu patenttihakemuksen jättämisen jälkeen?

Patenttihakemuksen jättämisen jälkeen käynnistyy monivaiheinen tutkimus- ja käsittelyprosessi, joka kestää tyypillisesti 2-4 vuotta Suomessa. Prosessi alkaa muodollisella tutkimuksella ja etenee patentoitavuustutkimukseen, jonka aikana arvioidaan keksinnön uutuus, keksinnöllisyys ja teollinen käyttökelpoisuus. Hakijan on vastattava viranomaisen välipäätöksiin määräaikojen puitteissa ja suoritettava vuosimaksut ajallaan. Myönteisen päätöksen jälkeen patentti julkaistaan patenttirekisterissä, minkä jälkeen alkaa 20 vuoden suoja-aika hakemuksen tekemispäivästä laskettuna. Patenttihakemuksen jättämisen jälkeen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) aloittaa hakemuksen käsittelyn muodollisella tutkimuksella. Tässä vaiheessa tarkistetaan, että hakemuksessa on kaikki vaaditut osat ja että se täyttää tekniset vaatimukset. Seuraavaksi suoritetaan tekninen tutkimus, jossa tutkijainsinööri arvioi keksinnön patentoitavuutta. Tämä sisältää uutuustutkimuksen, jossa selvitetään, onko vastaava keksintö […] Read more

16.08.2025:

Milloin on liian myöhäistä hakea patenttia?

Patenttihakemus on jätettävä ennen keksinnön julkistamista missään muodossa. Kun keksintö julkistetaan – oli kyseessä sitten messut, tuotejulkaisu, artikkeli tai verkkosivut – se menettää uutuutensa ja siten patentoitavuutensa ilman poikkeuksia Suomessa ja useimmissa maissa. Yhdysvalloissa ja joissakin maissa on käytössä 12 kuukauden armoaika, mutta tähän ei kannata luottaa globaalissa liiketoiminnassa. Patentoinnin aikaikkuna sulkeutuu lopullisesti, kun keksintö tulee julkiseksi, joten patenttihakemus on aina jätettävä ajoissa immateriaalioikeuksien suojaamiseksi. Patentin hakemisen kriittisin aikataulu tiivistyy yhteen periaatteeseen: hakemus on jätettävä ennen keksinnön julkista paljastamista. Patenttioikeudessa uutuus on ehdoton vaatimus, joka tarkoittaa, että keksintö ei saa olla osa tunnettua tekniikan tasoa hakemuksen jättöhetkellä. Käytännössä tämä tarkoittaa, […] Read more

17.07.2025:

Voiko salassapitosopimus korvata patentin?

Yritykset pohtivat usein, mikä on tehokkain tapa turvata arvokkaat innovaationsa. Patentti ja salassapito ovat kaksi erillistä immateriaalioikeudellista suojakeinoa, joilla on perustavanlaatuisia eroja tarkoituksensa ja toimintaperiaatteidensa ... Read more