Kyllä, Suomen patenttilainsäädännön mukaan yksityishenkilö voi hakea patenttia ilman yritystä. Keksijällä on aina lähtökohtaisesti oikeus hakea suojaa keksinnölleen riippumatta siitä, onko hänellä yritystä vai ei, mikäli keksintö ei ole syntynyt työsuhteessa työnantajaan. Patentointi yksityishenkilönä on täysin mahdollista ja monissa tapauksissa järkevä ensimmäinen askel keksinnön suojaamisessa ja kaupallistamisessa.
Yksityishenkilö keksijänä – voitko hakea patenttia ilman yritystä?
Suomen patenttilainsäädäntö tunnustaa yksityishenkilön oikeuden hakea patenttia ilman yritystä. Patenttilaki ei missään kohtaa vaadi, että yrityksen tulisi olla patentin hakija. Mikäli keksijä on kuitenkin työsuhteessa yritykseen, työnantajayrityksellä on oikeus ottaa keksintö omaisuudekseen ja hakea sitä yrityksen nimiin. Vastapainoksi keksijä on oikeutettu kohtuullisen korvaukseen keksinnöstä.
Keksinnön omistusoikeus syntyy automaattisesti keksijälle itselleen, mikäli tämä ei ole työsuhteessa yritykseen. Patentti antaa haltijalleen yksinoikeuden hyödyntää keksintöä ammattimaisesti, mikä tarkoittaa oikeutta valmistaa, myydä tai lisensoida keksintöä.
Patentti on erityisen tärkeä suoja yksityiselle keksijälle, sillä se:
- Estää muita kopioimasta keksintöäsi
- Mahdollistaa keksinnön kaupallistamisen omissa nimissä
- Toimii arvokkaana omaisuuseränä, jonka voi myydä tai lisensoida
- Vahvistaa neuvotteluasemaa yritysten kanssa
Mitä erityispiirteitä liittyy patentin hakemiseen yksityishenkilönä?
Patentin hakeminen yksityishenkilönä eroaa yritysten kautta tapahtuvasta patentoinnista useissa käytännön asioissa. Yksi merkittävimmistä eroista on kustannusrakenne. Yksityishenkilönä joudut vastaamaan kaikista patentoinnin kustannuksista henkilökohtaisesti, eikä niitä voi vähentää yrityksen verotuksessa.
Vastuukysymysten osalta yksityishenkilönä vastaat kaikista patentointiin liittyvistä velvoitteista henkilökohtaisesti. Tämä koskee myös mahdollisia riitatilanteita, joissa patentin puolustaminen voi tulla kalliiksi.
Rahoitusmahdollisuudet ovat usein rajallisemmat yksityishenkilöille. Vain harvat instanssit tarjoavat tukea myös yksityishenkilöille, suurin osa tukimuodoista on kohdistettu osakeyhtiöille. Verotuksellisesti patenttitulojen käsittely poikkeaa merkittävästi yritystoiminnasta, sillä yksityishenkilönä patenttitulot ovat pääomatuloa tai ansiotuloa riippuen tulonhankkimistavasta.
Etuna yksityishenkilönä toimimisessa on kuitenkin täysi päätösvalta keksinnön suhteen sekä mahdollisuus siirtää patentti myöhemmin perustettavalle yritykselle tai myydä se.
On myös kohtuullisen yleistä, että yrityksen täysimääräisesti omistavat yrittäjät hakevat yrityksestä huolimatta patentteja yksityishenkilöinä, siten suojaten keksinnön yritystä koskevilta riskeiltä, kuten konkurssilta, jossa oikeus keksintöön menetettäisiin. Tässä tapauksessa patentoinnin kulut voidaan siirtää yrityksen maksettavaksi ainoastaan, mikäli se voidaan perustella taloudellisesti myös yrityksen kannalta. Tämä tarkoittaa sitä, että yksityishenkilö myöntää käyttöoikeuden patenttiin yritykselle vastineeksi yrityksen tarjoamasta rahoituksesta patentointikustannuksiin.
Miten patenttihakemusprosessi etenee ilman yritystä?
Patenttihakemusprosessi on yksityishenkilölle pääpiirteissään samanlainen kuin yrityksille. Prosessi alkaa uutuustutkimuksella, jossa selvitetään, onko keksintösi todella uusi ja patentoitavissa. Tämän jälkeen edetään hakemuksen valmisteluun.
Hakemuksen valmistelu sisältää patenttivaatimusten, selityksen ja piirustusten laatimisen. Tämä on prosessin kriittisin vaihe, jossa useimmat yksityiskeksijät hyödyntävät patenttiasiamiehen asiantuntemusta varmistaakseen hakemuksen laadun.
Hakemuksen jättäminen Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) tapahtuu joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Hakemuksesta maksetaan hakemusmaksu, joka on sama sekä yksityishenkilöille että yrityksille.
Tutkimusvaiheessa PRH:n tutkijainsinööri arvioi täyttääkö keksintö patentoitavuuden kriteerit. Usein tässä vaiheessa tulee välipäätöksiä, joihin keksijän tulee vastata määräajassa. Lopullinen päätös patentoitavuudesta tulee tyypillisesti 2-4 vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä.
Milloin keksinnön patentointi kannattaa siirtää yritykselle?
Oikea ajankohta patentin siirtämiselle yritykselle riippuu täysin tilanteesta. Useissa tapauksissa keksinnön ympärille muodostettava bisnes vaatii useamman henkilön työpanoksen ja tätä tarkoitusta varten perustetaan yritys. Mikäli yrityksessä on keksijän lisäksi muita osakkaita, on usein suositeltavaa siirtää keksintö yrityksen omaisuudeksi jo lähtötilanteessa, jotta kaikki osakkaat kokevat työskentelevänsä saman tavoitteen eteen, eikä heidän tarvitse pelätä, että keksijä yhtäkkiä rajoittaa yrityksen oikeutta keksinnön käyttöön.
Siirto on usein järkevää tehdä kaupallistamisvaiheessa. Kun keksinnön ympärille aletaan rakentaa liiketoimintaa, yritysmuotoinen toiminta tarjoaa selkeitä etuja verotuksen, vastuiden rajaamisen ja rahoituksen kannalta.
Rahoituksen hakemisen yhteydessä sijoittajat usein edellyttävät, että immateriaalioikeudet ovat yrityksen nimissä. Tämä lisää yrityksen arvoa ja selkeyttää omistussuhteita sijoittajien näkökulmasta.
Riskienhallinnan kannalta patentin siirtäminen yritykselle suojaa keksijän henkilökohtaista omaisuutta mahdollisissa riitatilanteissa. Jos joku väittää patentin loukkaavan hänen oikeuksiaan, vastuu on yrityksellä, ei sinulla henkilökohtaisesti.
Patentin siirtäminen yksityishenkilöltä yritykselle tapahtuu erillisellä siirtosopimuksella, joka rekisteröidään PRH:lle. Siirto voidaan toteuttaa joko myymällä patentti yritykselle, sijoittamalla se apporttina tai lisensoimalla. Siirtotavalla on merkittäviä veroseuraamuksia, joten asiantuntijan konsultointi on suositeltavaa.
Patenttitoimisto Kespat auttaa yksityishenkilöitä kaikissa patentointiin liittyvissä kysymyksissä. Tarjoamme asiantuntevaa palvelua keksinnön suojaamisesta aina patentin siirtämiseen yritykselle. Ymmärrämme keksijöiden tarpeet ja osaamme neuvoa kustannustehokkaista ratkaisuista. Ota yhteyttä meihin sivuston kautta, niin autamme sinua suojaamaan keksintösi oikealla tavalla.