Kansainvälinen patentointi tuntuu monesta startup-perustajasta ja pk-yrityksen toimitusjohtajasta monimutkaiselta viidakolta. PCT-hakemus on kuitenkin usein käytännössä ainoa järkevä reitti, kun keksinnölle halutaan suojaa useammassa maassa ilman, että kustannukset karkaavat käsistä heti alkumetreillä. Tässä artikkelissa käymme läpi PCT-prosessin vaihe vaiheelta, selitämme, missä kohdassa tehdään mitkäkin päätökset, ja annamme konkreettisia esimerkkejä kustannuksista.
PCT tulee sanoista Patent Cooperation Treaty. Kyseessä on Pariisin sopimukseen perustuva kansainvälinen järjestelmä, joka kattaa lähes kaikki maailman teollistuneet maat. Argentiina ja Taiwan ovat merkittävimmät poikkeukset. PCT-hakemus ei suoraan johda patenttiin kaikissa maissa, mutta se antaa hakijalle arvokasta aikaa ja joustoa päättää, missä suojaus lopulta halutaan toteuttaa.
PCT-prosessin aikataulu ja keskeiset vaiheet
PCT-prosessi etenee selkeässä vaiheistuksessa, jossa jokaisella etapilla on oma roolinsa ja omat päätöspisteensä. Koko kaari kansallisesta prioriteettihakemuksesta kansalliseen vaiheeseen kestää noin 30 kuukautta. Kansallinen prioriteettihakemus ei ole välttämätön, mutta on usein suositeltava vaihe, koska yleensä keksinnön tekninen toteutus kehittyy ensimmäisen vuoden aikana.
Vaihe 1: Kansallinen prioriteettihakemus
Prosessi käynnistyy tyypillisesti kansallisen prioriteettihakemuksen jättämisellä, Suomessa PRH:lle. Tämä vaihe maksaa yleensä noin 5 000–6 000 euroa ja luo pohjan koko kansainväliselle suojaukselle. Prioriteettipäivä on kriittinen, sillä se lukitsee keksinnön suojauksen lähtöpisteen suhteessa kilpailijoihin.
Vaihe 2: PCT-hakemuksen jättäminen 12 kuukauden sisällä
Kansallisen hakemuksen jättämisestä alkaa 12 kuukauden aikaikkuna, jonka sisällä PCT-hakemus on jätettävä, jotta prioriteettipäivä säilyy voimassa. Tässä vaiheessa hakemus toimitetaan WIPO:lle tai kansalliselle patenttiviranomaiselle, ja se käynnistää kansainvälisen tutkimusvaiheen. Suomalainen yritys voi valita PCT-hakemuksen tutkivan viranomaisen, joka voi olla EPO, Ruotsin PRV tai Suomen Patentti- ja rekisterihallitus. Usein prioriteettihakemus on jo tutkittu Suomessa, jolloin voi olla kannattavaa pyytää kansainvälinen patenttihakemus EPO:n tutkittavaksi, vaikka se on hiukan kalliimpi reitti hakemuksen jättämisvaiheessa.
PCT-hakemus perustuu sisältönsä osalta hyvin pitkälti prioriteettihakemukseen, mutta yleensä on suositeltavaa muokata hakemusta vielä vuoden aikana tulleen teknisen toteutuksen tiedon ja tutkimuksessa esille tulleiden tekniikan tason julkaisujen valossa patentoitavuuden parantamiseksi.
Vaihe 3: Kansainvälinen tutkimus ja julkaisu 18 kuukauden kohdalla
Noin 18 kuukauden kuluttua prioriteettipäivästä hakemus julkaistaan kansainvälisesti ja hakija saa kansainvälisen tutkimusraportin. Tämä raportti arvioi keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden, ja se on erittäin hyödyllinen työkalu sen arvioimiseen, kannattaako kansalliseen vaiheeseen edetä ja missä maissa.
Hakijalla on mahdollisuus pyytää keksintöä vielä esitutkimukseen 22 kuukauden kuluessa prioriteettipäivästä. Esitutkimuspyynnön yhteydessä hakija voi muuttaa hakemusta esille tulleet tekniikan tason julkaisut huomioon ottaen ja pyrkiä sitä kautta saavuttamaan kansainväliseltä viranomaiselta patentoitavuutta puoltavan lausuman. Tällainen lausuma voi helpottaa hakemuksen käsittelyä kansallisissa vaiheissa.
Vaihe 4: Kansalliseen vaiheeseen siirtyminen 30–31 kuukauden kohdalla
Viimeistään 30–31 kuukauden kuluttua prioriteettipäivästä on tehtävä päätös siitä, mihin maihin tai alueille suojaus halutaan. Tässä kohtaa PCT-prosessi päättyy ja alkavat maakohtaiset patenttimenettelyt. Tämä on prosessin merkittävin päätöspiste, sillä se määrittää suojausalueen ja vaikuttaa suoraan kokonaiskustannuksiin.
Kansalliseen vaiheeseen siirtyminen – maat ja kustannukset
Kansallinen vaihe tarkoittaa sitä, että PCT-hakemus muunnetaan maakohtaisiksi patenttihakemuksiksi valituissa maissa tai alueilla. Tässä vaiheessa tehdään yksi prosessin tärkeimmistä liiketoimintapäätöksistä: mille markkinoille suojaus todella tarvitaan.
Liiketaloudellisesti järkevä lähestymistapa perustuu kolmeen kysymykseen: missä ovat tärkeimmät markkinat, missä oma tuotanto sijaitsee, ja missä kilpailijoiden tuotanto on. Kaikkien maiden suojaaminen on käytännössä tarpeetonta ja erittäin kallista. Kattava suojaus kaikissa maissa voisi nousta yli 100 000–200 000 euroon pelkässä patentoinnissa.
Käytännön kustannusesimerkkejä
Jos tuote on hyvin toimialakohtainen ja kilpailu keskittynyttä, riittää usein kolmen maan/maa-alueen suojaus. Tällöin patentointikustannukset voivat jäädä noin 20 000–25 000 euron tasolle. Kun mukaan lasketaan mahdollinen mallisuojaus ja tavaramerkkisuojaus, kokonaiskustannus voi olla noin 40 000 euroa.
Laajemmille markkinoille tähtäävä yritys voi saavuttaa kattavan kansainvälisen suojan noin kymmenellä maalla tai alueella. Tyypillinen kokonaisuus voisi käsittää Euroopan, USA:n, Kanadan, Kiinan, Japanin, Etelä-Korean, Australian, Etelä-Afrikan ja Brasilian. Tällaisen kokonaissuojauksen kustannukset, sisältäen myös tavaramerkki- ja mallisuojauksen, voivat olla luokkaa 100 000 euroa.
PCT-hakemuksen hyödyt sijoittajaneuvotteluissa
PCT-hakemus on paljon enemmän kuin pelkkä suojausmekanismi. Sijoittajien näkökulmasta se on konkreettinen osoitus siitä, että yritys suojelee innovaatioitaan aktiivisesti ja ajattelee kansainvälistä kasvua strategisesti.
Vireillä oleva PCT-hakemus vahvistaa yrityksen arvonmääritystä rahoituskierroksilla. Se osoittaa, että keksintö on katsottu suojauksen arvoiseksi ja että yritys on sitoutunut rakentamaan kilpailuetua systemaattisesti. Monelle sijoittajalle IPR-strategia on yksi due diligence -prosessin keskeisistä arviointikohteista.
PCT-prosessin 30 kuukauden aikaikkunan aikana yritys voi kerätä markkinatietoa, testata tuotetta ja neuvotella rahoituksesta ennen kuin sitoutuu kalliisiin maakohtaisiin patenttihakemuksiin. Tämä joustavuus on erityisen arvokas kasvuhakuiselle startup-yritykselle, jonka strategia saattaa vielä elää. Samaan aikaan sijoittajat näkevät, että immateriaalioikeudet ovat kunnossa ja yritys on suojattu kilpailijoilta.
Yleisimmät virheet PCT-hakemuksessa
PCT-prosessissa tehdyt virheet voivat olla kalliita tai jopa peruuttamattomia. Tuntemalla yleisimmät sudenkuopat niiltä voi välttyä.
Liian myöhäinen liikkeellelähtö. Yksi yleisimmistä virheistä on se, että keksintö julkistetaan ennen hakemuksen jättämistä. Julkistaminen voi tuhota uutuuden ja tehdä patentoinnista mahdotonta. Keksinnöstä ei tulisi puhua julkisesti, esimerkiksi messuilla tai sosiaalisessa mediassa, ennen kuin prioriteettihakemus on jätetty.
Liian suppeat patenttivaatimukset. Hakemuksessa määritellyt patenttivaatimukset ratkaisevat sen, mitä suoja todella kattaa. Liian kapeat vaatimukset jättävät kilpailijoille helposti kiertoteitä. Vaatimukset kannattaa rakentaa huolellisesti yhdessä kokeneen patenttiasiantuntijan kanssa.
Kansallisen vaiheen määräajan unohtaminen. 30–31 kuukauden määräaika kansalliseen vaiheeseen siirtymiselle on ehdoton. Jos se menee ohi, suojausoikeus menetetään valituissa maissa ilman mahdollisuutta korjaukseen. Aikatauluseuranta on siksi prosessin kriittinen hallintatehtävä.
Maiden valinta ilman strategista analyysia. Maavalinta tehdään usein intuition perusteella ilman kunnollista analyysia markkinoista, kilpailusta ja tuotannosta. Tämä johtaa helposti joko liian suppeaan suojaukseen tai turhiin kustannuksiin maissa, joilla ei ole liiketoiminnallista merkitystä.
PCT-prosessi on tehokas työkalu, kun sitä käytetään oikein ja oikeaan aikaan. Me Kespatilla autamme pk-yrityksiä ja startupeja rakentamaan kansainvälisen patentoinnin strategian, joka on linjassa liiketoimintatavoitteiden kanssa. Jos PCT-hakemus on ajankohtainen tai harkinnassa, ota yhteyttä ja kartoitetaan yhdessä, mikä reitti sopii parhaiten yrityksesi tilanteeseen.