Mikä on patentoinnin perushinta?
Patentoinnin perushinta Suomessa koostuu useista eri tekijöistä, kuten hakemusmaksuista ja muista virallisista maksuista käsittelyn aikana ja patentin ylläpidon kustannuksista. Patenttihakemuksen jättämiseen liittyy Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) perimä hakemusmaksu, joka on 430 euroa. Tämä sisältää hakemuksen käsittelyn sekä siihen liittyvän tutkimuksen. Lisäksi, kun patentti myönnetään, siihen liittyy vuosittaisia ylläpitomaksuja, jotka vaihtelevat patentin voimassaolon ajan. Ensimmäisenä vuonna maksu on yleensä noin 200 euroa ja vuosimaksun suuruus kasvaa vuosittain. Näiden peruskustannusten lisäksi voi tulla lisäkuluja esimerkiksi patenttivaatimusten lukumäärän kasvaessa tai jos hakemukseen tarvitaan muutoksia tai lisätutkimuksia.
Edellä mainitut kustannukset sisältyvät patentointiin riippumatta siitä, tekeekö patenttihakemuksen itse vai hoitaako asiaa patenttitoimiston kautta.
Mitä tekijöitä vaikuttaa patentoinnin kokonaiskustannuksiin?
Patentoinnin kokonaiskustannuksiin vaikuttavat useat tekijät. Ensinnäkin, patentin monimutkaisuus ja laajuus voivat merkittävästi kasvattaa kustannuksia patenttihakemuksen laadinnan osalta, erityisesti patenttitoimistoa käytettäessä. Monimutkaisempi keksintö vaatii usein laajemman kuvauksen keksinnön toiminnasta, mikä nostaa laadintaan menevää työmäärää. Useat erilaiset keksinnön toteutusmuodot myös lisäävät laadinnan kustannuksia.
Toinen merkittävä kokonaiskustannuksiin vaikuttava seikka on tekniikan tason julkaisut. Viraston tutkimuksessa löytyvä tekniikan taso voi pakottaa hakijaa argumentoimaan keksinnön patentoitavuuden puolesta tai rajoittamaan suojapiiriä tai molempia. Välipäätösvastineiden laatimisen kulut ovat merkittävä osa kokonaiskuluja.
Vaikka asiantuntijapalveluiden käyttö, kuten eurooppapatenttiasiamiehen konsultointi, voi lisätä kustannuksia patenttihakemusta laadittaessa, on se usein välttämätöntä patentin suojan maksimoimiseksi. Sekä patenttihakemuksen laadinta että prosessointi vaatii patenttilainsäädännön ymmärrystä ja kokemusta, jotta optimaaliseen lopputulokseen päästään minimikustannuksin. Toisaalta asiamiehen käyttö vähentää hakijalta itseltä vaadittavaa työmäärää merkittävästi, mikä vapauttaa hakijan oman ajan ydinosaamiseensa.
Lopuksi, lisensointi, väite ja mahdolliset oikeudenkäyntikulut voivat myös vaikuttaa merkittävästi kokonaiskustannuksiin, jos patenttia halutaan puolustaa kilpailijoilta.
Kansainvälisen patentoinnin kustannukset
Kansainvälinen patentointi tapahtuu laajimmillaan PCT-järjestelmän kautta, jolloin suojauksessa on mukana 1,5 vuoden ajan lähes kaikki maailman teollisesti merkittävät maat. PCT-hakemus on vain välivaihe, joka vaatii suojauksen jatkamista kansallisesti eri maissa. Näin ollen erittäin harva yritys voi reaalimaailmassa toteuttaa täysin kansainvälistä suojausta, vaan kansainvälisestä suojauksesta puhuttaessa todellinen suojapiiri rajoittuu merkittävimpiin teollisiin maihin ja alueisiin.
Patenttisuojauksen laajentaminen kansalliselta tasolta kansainväliseen patentointiin kasvattaa kustannuksia merkittävästi. Kansainvälinen suojaus päätyy lopulta kansallisiin vaiheisiin, jolloin hakijalla on samasta keksinnöstä useita rinnakkaisia patentointiprosesseja eri maissa. Yleisesti kussakin maassa viraston suuntaan on käytettävä paikallista asiamiestä, mikä lisää kustannuksia. Lisäksi, kansainvälisessä patentoinnissa on otettava huomioon käännöskustannukset, koska hakemukset on usein käännettävä kunkin maan viralliselle kielelle.
Näiden tekijöiden vuoksi kansainvälinen patentointi on huomattavasti kalliimpaa kuin yksittäisen maan kansallinen suojaus.
Artikkelin alussa on esitetty esimerkki kustannusrakenteesta ja sen jakautumisesta keksintöä kansainvälisesti suojattaessa
Miten säästää patentoinnin kustannuksissa?
Patentoinnin kustannuksissa voi säästää monin tavoin. Meidän toimintatapa on panostaa aluksi suomalaiseen patenttihakemukseen, josta saadaan viraston arvokas tutkimus, joka paljastaa tekniikan tasoa ja patentoitavuutta. Samalla kyseinen tutkimus toimii laadunvalvontana patenttihakemuksen suhteen paljastaen mahdollisia puutteita hakemuksessa. Suomalaisen hakemuksen pohjalta voidaan tehdä parannettu jatkohakemus, jossa otetaan huomioon tutkimustulokset ja mahdollinen tuotekehitys ensimmäisen hakemuksen jätön jälkeen. Jatkohakemus voi olla esimerkiksi kansainvälinen patenttihakemus (PCT-hakemus). Etupainotteisesti panostettu työ patenttihakemusprosessissa vähentää merkittävästi kansainvälisen suojauksen prosessikuluja eri vaiheissa vähäisempien välipäätöksien muodossa. Erityisesti tämä korostuu kansainvälisen hakemuksen jatkuessa kansallisiin vaiheisiin, joissa joudumme käyttämään ulkomaista asiamiestä. Lisäksi etupainotteinen panostaminen hakemuksen laadintaan parantaa mahdollisuuksia patentin saamiseen, kun hakemus on kattava ja prosessin aikana mahdollisesti tarvittavat muutokset ovat ennalta harkittuja ja hakemus on kattava.
On myös tärkeää suunnitella patenttistrategia huolellisesti etukäteen, jotta voidaan välttää tarpeettomia hakemuksia ja keskittyä suojauksen kannalta oleellisiin markkinoihin. Yhteistyö kokeneiden patenttiasiamiehien kanssa voi myös tuoda säästöjä pitkällä aikavälillä, kun keksinnölle saadaan mahdollisimman laaja ja tehokas suoja.
Kespat Oy, yksi Suomen johtavista patenttitoimistoista, tarjoaa kattavat teollisoikeudelliset palvelut yrityksille ja yksityishenkilöille. Vuonna 1984 perustettu yritys toimii asiakkaiden innovaatioiden suojelijana sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Meillä on toimipisteet Jyväskylässä ja Kuopiossa, ja asiantuntijatiimimme koostuu kokeneista eurooppapatenttiasiamiehistä. Tarjoamme palveluitamme kaikenkokoisille yrityksille startupeista pörssiyhtiöihin asti. Vieraile verkkosivuillamme ja ota yhteyttä, niin autamme sinua suojaamaan innovaatiotasi parhaalla mahdollisella tavalla.