Hyödyllisyysmalli ja patentti ovat molemmat keskeisiä työkaluja teknisten ratkaisujen suojaamisessa, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja. Hyödyllisyysmallia kutsutaan usein “pikkupatentiksi”, mikä kuvastaa sen kevyempää luonnetta. Sen suoja-aika on lyhyempi, maksimissaan 10 vuotta, kun taas patentti voi olla voimassa jopa 20 vuotta, mikäli vuosimaksut maksetaan vuosittain.
Keksinnön keksinnöllisyyden tason vaatimukset eroavat myös oleellisesti. Patentin saaminen edellyttää keksinnöltä korkeampaa keksinnöllisyystasoa, kun hyödyllisyysmallille riittää matalampi vaatimustaso. Tämä tekee hyödyllisyysmallista sopivan suojausmuodon erityisesti pienempiin teknisiin parannuksiin ja sovellutuksiin. Patentoinnin osalta vaaditaan, että ratkaisussa tai sen aikaansaamassa vaikutuksessa on jotain yllätyksellisyyttä – patentoitava ratkaisu ei voi olla alan ammattimiehelle ilmeinen parannus olemassa olevaan tekniikkaan.
Hyödyllisyysmallissa ei myös tehdä viranomaisen toimesta keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden tutkimusta, toisin kuin patentissa. Tämä nopeuttaa rekisteröintiä, mutta samalla tekee suojasta epävarmemman, koska suojapiirin laajuutta ei ole verrattu tunnettuun tekniikkaan. Patentin hakeminen voi kestää jopa vuosia, kun hyödyllisyysmalli rekisteröidään yleensä alle puolessa vuodessa.
Miten hyödyllisyysmallin ja patentin hakuprosessit eroavat toisistaan?
Hyödyllisyysmallin hakuprosessi on huomattavasti kevyempi ja nopeampi kuin patentin. Patenttihakemuksessa viranomainen tutkii aina keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden, mikä vie tyypillisesti 6 – 10 kuukautta. Tätä ensimmäistä teknistä välipäätöstä seuraa yleensä vähintään hyväksyvä välipäätös, jolloin kokonaisprosessin kesto on usein vähintään vuoden. Hyödyllisyysmalli puolestaan rekisteröidään yleensä 4 – 6 kuukaudessa, koska siinä ei tehdä vastaavaa teknisen tason tutkimusta.
Hakemusten kustannuksissa on myös merkittäviä eroja. Hyödyllisyysmallin hakeminen ja ylläpito on huomattavasti edullisempaa kuin patentin. Suurin ero hakemuskustannuksista tulee prosessivaiheiden kustannuksina, koska hyödyllisyysmallihakemuksessa on huomattavasti vähemmän ja helpompia välipäätöksiä kuin patenttihakemuksissa. Suomessa hyödyllisyysmallin rekisteröintikulut on huomattavasti patenttia edullisemmat , mikä tekee siitä houkuttelevan erityisesti pienemmille yrityksille ja yksittäisille keksijöille. Erityisesti hyödyllisyysmallin ylläpitokulut ovat patenttia pienemmät, sillä hyödyllisyysmalli on uudistettava 10 vuoden voimassaolon aikana vain kahdesti, kun taas patentin vuosimaksut on maksettava vuosittain ja niiden taso nousee vuosittain.
Hakuprosessien vaiheet eroavat seuraavasti:
- Patentti: Hakemus, muodollinen tutkimus, uutuustutkimus, patentoitavuustutkimus, mahdolliset välipäätökset, myöntäminen, väitekäsittely
- Hyödyllisyysmalli: Hakemus, muodollinen tutkimus, rekisteröinti, mahdollinen mitätöintikanne
Hakemuksen laatimisen kannalta hyödyllisyysmalli ja patentti ovat hyvin samankaltaisia. Molemmat sisältää keksinnön kuvauksen, yleensä kuvat sekä suojavaatimukset. Näin ollen hakemuksen laadinnan kulut ovat usein hyvin lähellä toisiaan riippumatta suojamuodosta.
Milloin kannattaa valita hyödyllisyysmalli patentin sijaan?
Hyödyllisyysmalli on erityisen hyvä vaihtoehto keksinnöille, joissa keksinnöllisyystaso ei välttämättä ylitä patentin vaatimuksia, mutta jotka silti tarjoavat merkittävää kaupallista potentiaalia.
Hyödyllisyysmalli kannattaa valita, kun:
- Keksintö tarvitsee nopeaa suojaa (esim. messuja tai markkinointia varten)
- Budjetti on rajallinen
- Teknologia kehittyy alalla nopeasti, eikä pitkä suoja-aika ole välttämätön
- Kyseessä on mekaaninen laite tai väline (huomaa: useissa maissa menetelmät eivät ole suojattavissa hyödyllisyysmallilla)
- Keksinnön keksinnöllisyystaso on maltillinen
Hyödyllisyysmalli on erityisen suosittu esimerkiksi kuluttajatuotteissa, työkaluissa ja teknisten laitteiden mekaanisissa ratkaisuissa. On myös mahdollista hakea aluksi hyödyllisyysmallia ja myöhemmin patenttia samalle keksinnölle, tai päinvastoin muuntaa patenttihakemus hyödyllisyysmallihakemukseksi, jos patentin saaminen näyttää epätodennäköiseltä.
Suosittelemme erittäin usein keksinnön suojauksen aloittamista patenttihakemuksella hyödyllisyysmallihakemuksen sijaan, vaikka hyödyllisyysmalli olisikin lopullinen tavoiteltava suojamuoto. Syyt tälle ovat seuraavat:
- Patenttihakemuksen 230 € hyödyllisyysmallihakemusta kalliimmalla virastomaksulla saadaan viraston arvokas tutkimus. Tutkimustulosten perusteella suojapiiri voidaan rajoittaa oikein suhteessa tekniikan tasoon, tai jopa jättää parannettu hakemus etuoikeudella, joka korostaa eroja. Lisäksi tutkimustulokset antavat tietoa omasta toimintavapaudesta
- Patenttihakemuksen kautta etuoikeutta käyttäen jätettynä hyödyllisyysmallin suoja-aika alkaa vasta hyödyllisyysmallihakemuksen jätöstä. Näin kokonaissuoja-aika voi olla 1+10=11 vuotta, kun taas suoraan hyödyllisyysmallina jätettynä 10 vuotta.
Yhteenveto: Asiantuntijan apu oikeaan suojausmuotoon
Hyödyllisyysmalli ja patentti ovat toisiaan täydentäviä suojausmuotoja, joiden välillä valitseminen riippuu monista tekijöistä: keksinnön luonteesta, liiketoimintastrategiasta, budjetista ja aikataulusta. Hyödyllisyysmalli tarjoaa nopean ja kustannustehokkaan suojan erityisesti lyhyemmän elinkaaren keksinnöille, kun taas patentti antaa pitkäkestoisen ja vahvemman suojan perustavanlaatuisemmille innovaatioille.
Me Patenttitoimisto Kespatissa autamme yrityksiä ja keksijöitä arvioimaan, mikä suojausmuoto soveltuu parhaiten juuri heidän keksinnölleen. Asiantuntijamme perehtyvät huolellisesti sekä teknisiin ratkaisuihin että liiketoimintasuunnitelmiin, jotta voimme suositella tehokkainta IPR-strategiaa. Ymmärrämme erityisesti startup- ja pk-yritysten tarpeet ja taloudelliset realiteetit immateriaalioikeuksien suojaamisessa.
Älä jätä arvokasta innovaatiotasi suojaamatta tai valitse vääränlaista suojamuotoa. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin autamme sinua laatimaan kustannustehokkaan ja liiketoimintaasi tukevan IPR-suojausstrategian. Oikealla suojausmuodolla ja asiantuntevalla hakuprosessilla varmistetaan, että keksintösi muodostaa todellisen kilpailuedun ja mahdollisen arvonlisän yrityksellesi.