Patenttihakemus on jätettävä ennen keksinnön julkistamista missään muodossa. Kun keksintö julkistetaan – oli kyseessä sitten messut, tuotejulkaisu, artikkeli tai verkkosivut – se menettää uutuutensa ja siten patentoitavuutensa ilman poikkeuksia Suomessa ja useimmissa maissa. Yhdysvalloissa ja joissakin maissa on käytössä 12 kuukauden armoaika, mutta tähän ei kannata luottaa globaalissa liiketoiminnassa. Patentoinnin aikaikkuna sulkeutuu lopullisesti, kun keksintö tulee julkiseksi, joten patenttihakemus on aina jätettävä ajoissa immateriaalioikeuksien suojaamiseksi.
Mikä on kriittinen aikataulu patenttihakemukselle?
Patentin hakemisen kriittisin aikataulu tiivistyy yhteen periaatteeseen: hakemus on jätettävä ennen keksinnön julkista paljastamista. Patenttioikeudessa uutuus on ehdoton vaatimus, joka tarkoittaa, että keksintö ei saa olla osa tunnettua tekniikan tasoa hakemuksen jättöhetkellä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että patenttihakemus tulisi jättää ennen kuin:
- Esittelette keksinnön julkisesti (messut, konferenssit)
- Julkaisette tietoja keksinnöstä (artikkelit, verkkosivut, sosiaalinen media)
- Myytte tai tarjoatte keksintöä sisältäviä tuotteita
- Kerrotte keksinnöstä ilman salassapitosopimusta
Viivästyminen patentointiprosessissa voi olla erityisen haitallista startup- ja pk-yrityksille, joiden kilpailukyky ja rahoitusmahdollisuudet usein perustuvat innovaatioiden yksinoikeuteen. Menetetty patentointimahdollisuus voi vaarantaa yrityksen kasvusuunnitelmat ja sijoittajien kiinnostuksen.
Milloin keksintö menettää patentoitavuutensa?
Keksintö menettää patentoitavuutensa välittömästi, kun se tulee julkiseksi. Suomessa ja useimmissa maissa ei ole armoaikaa julkistamisen jälkeen, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa innovaattoreilla on 12 kuukautta aikaa hakea patenttia julkistamisen jälkeen.
Tyypillisiä tilanteita, joissa keksinnön patentoitavuus menetetään:
- Tuote-esittely messuilla ilman aiempaa patenttihakemusta
- Keksinnön yksityiskohtien jakaminen blogikirjoituksessa, sosiaalisen median kanavissa tai verkkosivuilla
- Prototyypin näyttäminen potentiaalisille asiakkaille ilman salassapitosopimusta
- Tuotteen myyntiin saattaminen ennen patenttihakemuksen jättämistä
- Keksinnön julkaiseminen tieteellisessä artikkelissa
Kansainvälisesti toimivien yritysten on erityisen tärkeää huomioida, että vaikka joissakin maissa olisi armoaika, se ei päde globaalisti. Julkistaminen voi siis estää patentin saamisen merkittävillä markkinoilla kuten Euroopassa.
Mitä vaihtoehtoja on, jos perinteinen patentointi on myöhäistä?
Jos keksintö on jo julkistettu ja patentointi ei ole enää mahdollista, on olemassa vaihtoehtoisia suojausmuotoja:
- Hyödyllisyysmalli (pikkupatentti): Nopeampi ja edullisempi suojausmuoto, joka ei edellytä yhtä korkeaa keksinnöllisyyttä kuin patentti. Suomessa hyödyllisyysmallille pätee sama uutuusvaatimus kuin patentille. Usein kuitenkin julkistuksessa ei kerrota kaikkia keksinnön yksityiskohtia, jolloin yksityiskohdat voivat olla riittävän keksinnöllisiä hyödyllisyysmallisuojaukseen, vaikka oma julkistus olisi lähin tekniikan taso.
- Tavaramerkit ja mallioikeudet: Tuotteen ulkoasu ja brändi voidaan suojata, vaikka tekninen ratkaisu olisikin jo julkinen.
- Jatkokehityksen patentointi: Vaikka alkuperäinen keksintö olisi menettänyt patentoitavuutensa, sen parannukset ja jatkokehitys voidaan usein patentoida.
- Patentointi riskillä: Jos keksintö keksintö on julkistettu pienelle porukalle ilman salassapitoa tai myyty yksittäiselle asiakkaalle, voidaan patentointia edelleen pohtia varteenotettavana suojamuotona, sillä kilpailijoiden ja virastojen voi olla hyvin vaikeaa tai mahdotonta todistaa aiempaa julkistusta. Näin ollen patenttihakemus tai siitä myönnettävä patentti voi tarjota samanlaisen suojavaatimuksen kuin päteväkin patentti, toimien pelotteen kilpailijoille. Tässä tapauksessa tulee ymmärtää, että patenttioikeuksien käyttäminen kielto-oikeutena on hyvin riskialtista.
Näiden vaihtoehtojen strateginen käyttö voi auttaa rakentamaan monipuolista IP-portfoliota, joka suojaa liiketoimintaa kilpailijoilta, vaikka alkuperäinen patentointimahdollisuus olisikin menetetty.
Miten rakennat ennakoivan IP-strategian yrityksellesi?
Tehokas IP-strategia ennakoi potentiaaliset sudenkuopat ja varmistaa, ettei patentointi myöhästy kriittisten innovaatioiden kohdalla:
- Luo selkeä prosessi keksintöjen tunnistamiseen ja arviointiin yrityksessäsi
- Dokumentoi keksinnöt huolellisesti päivämäärineen (keksintöilmoitukset)
- Käytä salassapitosopimuksia (NDA) kaikissa keksintöön liittyvissä keskusteluissa
- Harkitse ennakkouutuustutkimuksen teettämistä ennen merkittäviä investointeja
- Sisällytä IP-näkökulma tuotekehitysprosessin jokaiseen vaiheeseen
- Budjetoi IP-suojaukseen riittävästi resursseja osana liiketoimintastrategiaa
- Lisää yrityksen henkilöstön ymmärrystä IP-asioista ja uutuuden merkityksestä, jotta julkistuksen merkitys ymmärretään.
Ennakoiva IP-strategia ei ainoastaan varmista patentoitavuuden säilymistä vaan myös tehostaa resurssien käyttöä. Oikea-aikainen toiminta säästää kustannuksia, kun vältytään viime hetken kiireiltä ja tarpeettomilta riskeiltä.
Patenttitoimisto Kespat auttaa yrityksiä rakentamaan ennakoivan IP-strategian ja toimimaan oikea-aikaisesti patentoinnissa. Tarjoamme selkeää ohjeistusta innovaatioiden suojaamiseen ja varmistamme, ettei kriittisiä aikarajoja ylitetä. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme varmistaaksesi yrityksesi innovaatioiden tehokkaan suojauksen oikeaan aikaan.