Tuotaessa uusia tuotteita markkinoille, on syytä selvittää oma toimintavapaus, jotta ei tahattomasti loukata muiden IP-oikeuksia. Tämä on ollut fakta, joka on pitänyt paikkansa koko patenttijärjestelmän olemassaolon ajan. Suomen liityttyä Eurooppa-patenttijärjestelmään 1990-luvulla, Suomi tuli mukaan osaksi Eurooppa-patenttijärjestelmää, jossa yhdellä hakemuksella voitiin hakea suojaa koko Euroopan alueelle yhdistetyllä käsittelyllä. Myönnetyn Eurooppa-patentin voimaansaattaminen kuitenkin vaati maakohtaisen lainsäädännön täyttämistä – useissa maissa kielenkäännöksen toimittamista laissa määrätyiltä osilta patenttia ja maakohtaisten vuosimaksujen maksamista. Näin ollen Eurooppa-patentin voimaansaattaminen eli validointi muodosti merkittävän kustannuksen kokonaisprosessissa ja vain harva hakija halusi saattaa voimaan kaikissa Eurooppa-patenttijärjestelmän jäsenvaltiossa. Suomen ollessa varsin pieni markkina-alue, validointi Suomeen jätettiin usein tekemättä, jolloin Eurooppa-patentilla ei ollut suojavaikutusta Suomessa.
Pitkällisen väännön jälkeen yhtenäispatentti tuli mukaan osaksi Eurooppa-patenttijärjestelmää vuonna 2023, mikä tarkoitti sitä, että kaikissa yhtenäispatenttisopimuksen allekirjoittaneissa ja ratifioineissa jäsenvaltiossa Eurooppa-patentti saatiin voimaan yhtenäispatentin yksittäisen vuosimaksun maksulla ja kielenkäännöksellä yhdelle eurooppalaiselle kielelle julkaisukielen lisäksi. Tällä hetkellä yhtenäispatentilla on suojausvaikutus 18 maassa, mukaan lukien Suomessa. Tämä tekee yhtenäispatentista erittäin houkuttelevan vaihtoehdon maakohtaiselle voimaansaattamiselle, sillä sitä kautta on huomattavasti perinteistä validointijärjestelmää edullisempaa saattaa voimaan ja ylläpitää suurta joukkoa eurooppalaisia maita suojauksen alla. Näin esimerkiksi itävaltalainen hakija yhtenäispatentin valitessaan tulee väistämättä saattamaan voimaan patentin myös Suomessa, mikä perinteisen validoinnin kohdalla olisi todennäköisesti jäänyt tekemättä.
Mitä tämä tarkoittaa Suomen kannalta? Kun ennen yhtenäispatenttia Suomi validointiin noin 6 %:ssa myönnetyistä Eurooppa-patenteista, nyt yhtenäispatentteja, jotka ovat voimassa myös Suomessa, on 23 % myönnetyistä Eurooppa-patenteista. Siis lähes nelinkertainen määrä, vuosittain! Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa voimassa olevien patenttien lukumäärä tulee räjähtämään seuraavien vuosien aikana, ja riski tahattomaan loukkaukseen nousee aivan uusiin mittasuhteisiin.
Edellä mainituista syistä viimeistään nyt yritysten on aika tiedostaa tilanne ja alkaa aktiivisesti ja säännöllisesti seuraamaan kilpailijoiden patentointia oman toimintavapauden (FTO, Freedom-to-operate) varmistamiseksi, mikäli yritys tekee tuotekehitystä ja tuo markkinoille uusia tuotteita. Kilpailijoiden seurannan kustannus on varsin maltillinen ja tekoäly on tuonut ja tulee tuomaan erittäin kustannustehokkaita malleja kilpailijoiden ja toimialan seurantaan, mikä tulee laskemaan toimintavapauden selvittämisen kustannuksia edelleen merkittävästi. Uhkaavan julkaisun kohdalla tekoälyyn ei voi vielä luottaa, mutta suuren tietomäärän seulomiseen se on erittäin tehokas. Lopullisen loukkausanalyysin tekeminen jää asiamiehelle tehtäväksi, mikäli tällainen havaitaan.
Jarkko Karjalainen
Eurooppapatenttiasiamies