Suomen hyödyllisyysmallilakiin on tulossa merkittävä muutos, joka nostaisi hyödyllisyysmallilta vaadittavan keksinnöllisyyden samalle tasolle patentin kanssa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2027.
Hallitus antoi 9.7.2026 eduskunnalle esityksen hyödyllisyysmallilain muuttamisesta. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää hyödyllisyysmallijärjestelmää, vähentää tulkintaongelmia ja parantaa oikeudellista ennakoitavuutta. Hyödyllisyysmalli on vastaava tekninen suojamuoto tekniselle ratkaisulle kuten patenttikin, mutta ero tunnettuun tekniikkaan voi olla patentoitavaa keksintöä pienempi. Siinä missä patentoitava keksintö on vaatinut, että patentoitava keksintö ”olennaisesti eroaa” tunnetusta tekniikasta, hyödyllisyysmallissa tämä vaatimus on ollut ”selvästi erota”. Mitä tämä on tarkoittanut, on ollut vaikeaselkoista.
Patentoinnin osalta keksinnöllisyyttä on eurooppalaisittain lähestytty niin sanotun Problem-solution-approach:n eli PSA:n kautta. Siinä määritetään lähin tekniikan tason julkaisu, sen eroavaisuuden patentoitavaan keksintöön, erojen aikaansaama tekninen vaikutus ja näiden pohjalta määritetty objektiivinen tekninen ongelma. Tämän jälkeen arvioidaan olisi alan ammattimiehelle ollut ilmeistä keksinnön tekohetkellä päätyä patentoitavan kaltaiseen ratkaisuun objektiivista ongelmaa ratkaistessaan yhden tai useamman julkaisun perusteella.
Vastaava analyyttinen päättelymalli keksinnöllisyyden päättelemiseen on puuttunut hyödyllisyysmallien osalta. Käytännössä tämä on johtanut hyödyllisyysmallien suojapiirin vaikeaan hahmottamiseen, mikä taas on tehnyt niiden mitätöimisestä haastavaa. Näkemys on osittain ollut, että laaja hyödyllisyysmallisuoja on rajoittanut markkinaa liiaksi.
Mitä muuttuu?
Nykyisin hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimus on patenttia matalampi. Lakiesityksen mukaan hyödyllisyysmallilla suojattavalta keksinnöltä edellytettäisiin jatkossa samaa keksinnöllisyyden tasoa kuin patentilta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei hyödyllisyysmallilla voisi enää suojata niin sanottuja pikkukeksintöjä, jotka eivät täytä patentilta edellytettävää keksinnöllisyysvaatimusta.
Hyödyllisyysmalli säilyisi kuitenkin patenttia kevyempänä ja nopeampana suojamuotona. Se soveltuisi erityisesti patentoitaville keksinnöille, joiden kaupallinen elinkaari on lyhyt tai joiden suojaamiseen patenttiprosessi olisi liian hidas tai kallis.
Mitä uudistus tarkoittaa yrityksille?
Uudistus muuttaa patentin ja hyödyllisyysmallin välistä suhdetta. Jatkossa suojamuodon valinta perustuisi entistä enemmän esimerkiksi suojaamisen kustannuksiin, käsittelynopeuteen ja keksinnön kaupalliseen elinkaareen eikä keksinnöllisyystason eroihin. Aiemmin hyödyllisyysmallia on käytetty myös patentin rinnalla eräänlaisena vakuutena sitä vastaan, mikäli patentti kaatuu väitekäsittelyssä. Tällöin rinnakkainen hyödyllisyysmalli on edelleen saattanut jäädä voimaan. Toisaalta vastapuoli on jopa voinut luopua väitteen tekemisestä huomattuaan hyödyllisyysmallin patentin rinnalla.
Yritysten onkin syytä arvioida keksintöjensä suojausstrategiaa hyvissä ajoin ennen uudistuksen voimaantuloa.
Kespat Oy auttaa yrityksiä arvioimaan keksintöjensä suojattavuutta sekä valitsemaan tarkoituksenmukaisen suojamuodon patentin ja hyödyllisyysmallin välillä.