Suomessa on noin 180 asiamiestoimistoissa työskentelevää rekisteröityä patenttiasiamiestä, joista lähes 90 % työskentelee viidessä suurimmassa patenttitoimistossa. Perinteiset pienemmät, muutaman henkilön patenttitoimistot ja yhden miehen toimistot ovat viime vuosina tulleet ostetuiksi suurien toimesta tai lopettaneet toimintansa. Kespat kuitenkin ui vastavirtaan tämän trendin suhteen ja pyrkii rakentamaan vahvaa tulevaisuutta itselle ja asiakkailleen itsenäisesti.
Trendin taustat
Patenttiasiamiehenä toimimisen edellytys on nykyisellään auktorisoinnit, joiden tarkoitus on toimia takuuna patenttiasiamiehen osaamisesta. Euroopan patenttiviraston suuntaan auktorisointi on vaadittu suomalaisilta asiamiehiltä vuodesta 1996 saakka, Suomen Patentti- ja rekisterihallitukseen vasta viime vuosina. Auktorisointien saaminen edellyttää vaativien osakokeiden muodostaman kokonaisuuden läpäisyä, johon tarvitaan vahvaa koulutusosaamista, vuosien kokemusta asiamiestyöstä sekä vahvaa panostusta kokelaalta itseltään. Pienien patenttitoimistojen kohdalla Eurooppa-patenttiasiamieskoulutus on ollut hyvin vaativa tehtävä, sillä koulutukseen tarvittava ajankäyttö on asiamieskohtaisesti useita satoja tunteja, jopa yli tuhat tuntia.
Kespat’in asiamiehistä Anssi Kurkinen läpäisi Eurooppa-patenttiasiamieskokeen 2019, Tuomo Kuivala 2021. Auktorisointikokeen läpäisy oli suuri helpotus, sillä Anssin ja Tuomon osalta koulutusohjelma on täytynyt luoda lähes tyhjästä, kantapään kautta oppimalla. Matkalle on myös sattunut epäonnea, kuten 2020 vuoden kokeen peruuntuminen koronapandemian vuoksi, mikä aiheutti Tuomolle ja Jarkolle merkittävästi lisätöitä kokeen siirtyessä seuraavalle vuodelle. Jarkko Karjalaisen osalta Anssin ja Tuomon tekemä pioneerityö on helpottanut tehtävää huomattavasti ja auktorisointi olisi enää yhden osasuorituksen takana. Kaikki koulutus ja jopa epäonnistumiset osakokeissa ovat kuitenkin osaltaan olleet tukemassa sitä, että Kespat’in asiamiesten aktiivinen osaaminen EPO-lainsäädännön osalta on vahvaa ja pysynyt ajantasaisena. Vanhan sanonnan mukaisesti ”kertaus on opintojen äiti”.
Eurooppa-patenttitutkinnon merkitys Suomen patentoinnin osalta
Vaikka toimittaisiin ainoastaan Suomen rajojen sisäpuolella, lainsäädäntö EU:n ja Suomen välillä IPR-asioita koskien on pyritty harmonisoimaan. Koska kaikkea ei voida lakiin kirjoittaa, muodostuu käytäntö ja laintulkinta oikeustapauksien mukaan. Eurooppa-patentteja ja hakemuksia koskevia päätöksiä syntyy huomattava määrä enemmän kuin suomalaisia, jolloin useissa tapauksissa Eurooppa-patenttia tai hakemusta koskeva ennakkopäätös toimii pohjana myös Suomessa tehtäville päätöksille. Näin Eurooppa-patenttilain tuntemus antaa lisää valmiuksia toimia myös Suomessa. Toisaalta Suomi ei ole yksinäinen markkinatalouden saareke, vaan kilpailua tulee myös rajojen ulkopuolisilta kilpailijoilta. Tämä korostaa tarvetta ymmärtää lainsäädäntöä EU-tasolla. On siis perusteltua sanoa, että asiamiehien osaaminen eurooppalaisen lainsäädännön osalta tulee asiakkaan eduksi, kun osataan puolustaa asiakkaan asemaa erinäisissä tilanteissa.
Tähtäin tulevaisuudessa
Kespat Oy on nykyisellään viiden patenttiasiamiehen ja neljän IPR-assistentin muodostama IPR-talo. Hartiat ovat kasvaneet alun yhden asiamiehen toimistosta nykyiseen mittaan, mikä mahdollistaa raskaan koulutuksen vastuun jakautuessa useammalle asiantuntijalle. Näin Kespat voi kouluttaa uusia osaajia. Toisaalta omistajuuspohja on laajennettu jo ajoissa ja useille pienille patenttitoimistoille kivulias sukupolvenvaihdos on jo hyvässä vauhdissa. Niinpä tähtäin on asetettu kauas tulevaisuuteen ja kohti uusia huippuja.
Tuomo Kuivala Jarkko Karjalainen
Eurooppapatenttiasiamies Patenttiasiamies